Tietomalli­koordinaattorin valinta vaativaan hankkeeseen

Tietomallikoordinaattorin valinta tehdään usein hankkeen kiireisimmässä vaiheessa — suunnittelu on käynnistymässä, kilpailutus pitäisi saada ulos, ja koordinointi on yksi rivi hankintalistalla muiden joukossa. Silti valinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka monta suunnitteluristiriitaa päätyy työmaalle asti. Tämä muistilista käy läpi asiat, jotka kannattaa selvittää ennen valintaa — riippumatta siitä, keneltä koordinointi ostetaan.

1. Selvitä ensin, kuka kantaa BIM-vastuun

Ensimmäinen ja tärkein kysymys ei ole hinta vaan vastuu. YTV 2012 -ohjeistus määrittelee tietomallikoordinoinnin tehtävät, mutta se ei automaattisesti määrittele, kuka hankkeessa vastaa siitä, että yhteensovitus oikeasti tapahtuu. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: vastuu on pääsuunnittelijalla, se on erillisellä koordinaattorilla, tai se jää sopimatta — ja viimeinen vaihtoehto on yleisempi kuin moni uskoo.

Tilaajan kannalta olennaista on, että koordinointivastuu on kirjattu sopimukseen yksiselitteisesti: kuka ylläpitää tietomallisuunnitelmaa, kuka päättää tarkastusten rytmistä, ja kenelle suunnittelijat raportoivat mallien tilanteesta. Jos nämä jäävät auki, koordinointi tapahtuu jokaisen osapuolen omalla tulkinnalla — eli ei kenenkään.

2. Vaadi rytmi, älä tunteja

Koordinointi on perinteisesti ostettu tuntityönä. Tuntipohjaisessa mallissa tilaaja ei tiedä etukäteen, mitä koordinointi maksaa — eikä aina jälkikäteenkään, mitä tunneilla tehtiin. Vaihtoehto on ostaa koordinointi tarkastussykleinä: sovittuina jaksoina, joilla on kiinteä hinta ja määritelty sisältö.

Toimiva tarkastussykli sisältää vähintään nämä: sovittu päivä, jolloin kaikkien suunnittelualojen mallit ovat ajan tasalla · tarkastus sovituilla säännöillä (esim. Solibri-säännöstöt) · havaintojen priorisoitu jakelu suunnittelijoille (BCF) · yhteensovituspalaveri, jossa ristiriidat käsitellään · kirjallinen raportti tilaajalle. Kun sisältö on määritelty näin, tarjousten vertailu muuttuu mahdolliseksi — ja koordinaattorin työn laatu näkyy joka syklin päätteeksi.

3. Kysy, mistä näkökulmasta malleja tarkastetaan

Kaksi koordinaattoria voi tehdä saman törmäystarkastelun ja tuottaa täysin eriarvoisen lopputuloksen. Ero syntyy siitä, mitä havainnoista priorisoidaan. Vaatimustenmukaisuuden näkökulmasta tehty tarkastus tuottaa listan geometrisista törmäyksistä. Tuotannon näkökulmasta tehty koordinointi kysyy lisäksi: estääkö tämä ristiriita asennuksen, vaikuttaako se hankintapakettien rajaukseen, ja onko määrätieto siinä muodossa, että hankinta voi käyttää sitä.

Työpäällikölle ja hankinnalle tämä ero on ratkaiseva: pitkä törmäyslista ei auta työmaata, jos kriittiset asennusjärjestykseen vaikuttavat ristiriidat ovat listalla samalla painoarvolla kuin kosmeettiset päällekkäisyydet. Kysy tarjoajalta suoraan, miten havainnot priorisoidaan ja kuka priorisoinnin tekee.

4. Tarkista riippumattomuus

Jos koordinaattori edustaa samaa organisaatiota kuin jokin hankkeen suunnittelualoista, syntyy rakenteellinen jännite: koordinaattorin pitäisi voida haastaa jokaista suunnittelualaa yhtä vapaasti — myös omaa taloaan. Tämä ei tarkoita, että integroitu malli ei voisi toimia, mutta tilaajan on syytä tiedostaa asetelma ja kysyä, miten eturistiriitatilanteet käsitellään.

Riippumaton koordinaattori raportoi vain tilaajalle. Se on rakennuttajakonsultille myös helpoin malli esittää omalle asiakkaalleen: yksi osapuoli, jonka ainoa intressi on kokonaisuuden toimivuus.

5. Referenssit: kysy hanketyyppiä, älä listan pituutta

Sairaalan talotekniikkatiheys, allianssin päätöksentekomalli ja konesalihankkeen aikataulupaine asettavat koordinoinnille täysin erilaiset vaatimukset kuin tavanomainen toimitilahanke. Referenssilistan pituutta olennaisempaa on, onko tarjoajalla kokemusta juuri sinun hanketyypistäsi vastaavasta vaativuusluokasta — ja pystyykö hän kertomaan konkreettisesti, mitä ongelmia niissä ratkottiin.

6. Sovi aloituksesta kasvokkain

Koordinointi on yhteistyötä, joka kestää kuukausia tai vuosia. Etätyökalut riittävät rutiiniin, mutta hankkeen käynnistysvaihe — koordinaatiston lukitus, tietomallisuunnitelman läpikäynti, osapuolten roolien sopiminen — kannattaa tehdä kasvokkain. Paikallinen läsnäolo on myös vasteaikakysymys: kun työmaalla tulee kiireellinen yhteensovitustarve, ero mitataan tunneissa, ei viikoissa.

Lopuksi: koordinoinnin hinta vs. koordinoimattomuuden hinta

Tietomallikoordinointi on hankkeen kokonaiskustannuksissa pieni erä. Koordinoimatta jäänyt suunnitteluristiriita, joka löytyy vasta työmaalla, ei ole: siihen kuluu selvittelyaikaa, odotusta, uudelleensuunnittelua ja pahimmillaan purkutyötä. Valintapäätöksessä kannattaa siksi painottaa sitä, mikä tarjoajista todennäköisimmin löytää ja ratkaisee kriittiset ristiriidat ennen tuotantoa — ei sitä, kenen tuntihinta on alhaisin.

Janne Simolin on tietomallikoordinaattori ja Koordio Oy:n perustaja. Taustalla on kahdeksan vuotta tietomallikoordinointia urakoitsijan puolella vaativissa rakennushankkeissa. Lisää aiheesta: BIM-hankinnan käsikirja · Tietomallikoordinointi tarkastussykleittäin

Aiheeseen liittyvät palvelut